Pahimmat ympäristöä uhkaavat tekijät ihmisten aiheuttamia

Kuluttajat ympäri maailman haluavat erinäisiä tuotteita, ja suuret yritykset pyrkivät tuottamaan mitä halutaan. Tämä on johtanut lyhytnäköiseen ympäristön kuormittamiseen. Kaikkia tekijöitä ei osata edes täysin selittää, mutta esimerkiksi ampiaisten kuoleminen suuressa määrin merkitsee ongelmia ruoantuotantoon jatkossa, sillä niiden tehtävä ekosysteemissä on pölyttää kasveja. Samalla tavalla erilaisten kemikaalien pääseminen vesistöihin on merkinnyt sitä, että eri puolilla maailmaa on havaittu alueita, joissa ei ole happea. Ilman happea veden eliöt eivät pysty elämään, ja tämä taas uhkaa meristä saatavia kalasaaliita, eli ruoan saantia. Kun puhutaan isossa mittakaavassa kasvavasta väestönkasvusta, niin kalasaaliiden väheneminen merien saastumisen ja ylikalastamisen seurauksena vaikeuttaa ruoan hankkimista. Samalla tavalla viljeltyjen satojen pieneneminen vaikkapa kuivuuden seurauksena muodostaa ympäristön taholta uhan ihmisille. Monilla alueilla maailmassa on myös pulaa puhtaasta juomavedestä.

Tiedetään, että metsät ovat maapallon keuhkot ja ne sitovat hiilidioksidia, joka muuten rasittaa ilmakehää. Tämän sanotaan puolestaan olevan eräs keskeisimpiä ilmastonmuutoksen syitä. Erityisesti trooppisia sademetsiä hakataan isoja alueita joka sekunti. Voittoja tavoittelevat yhtiöt kaatavat sademetsää esimerkiksi palmuöljyviljelmien tieltä Malesiassa ja Indonesiassa. Hallinnot kehittyvissä maissa eivät toimi riittävän tarmokkaasti tämän kehityksen pysäyttämiseksi. Pohdinnoissa voi olla selkeän korruption ohella mukana myös oikeudenmukaisuusajattelua. Euroopasta hakattiin metsiä jo aikaisemmin, joten miksi nyt taloudelliseen nousuun päässeiden valtioiden pitäisi rajoittaa talouskasvuaan. Yhteisen maapallomme tulevaisuus ei ole kirkastunut kaikille täsmälleen samalla tavalla. Suomi alkoi hyödyntää metsiään juuri kun uusia innovaatioita keksittiin, ja metsistä tuli ns. uusiutuva luonnonvara. 1850-luvulla saksalaiset metsäalan asiantuntijat kävivät Suomessa ja neuvoivat, että uusia puita pitää istuttaa hakattujen tilalle.

Jäätiköiden sulaminen uhkaa nostaa merenpintaa

Tiedemiehet ovat pidemmän aikaa keskustelleet ilmastonmuutoksesta ja erityisesti lämpötilan noususta maapallolla. Ainakin maapallon navoilla olevat jäätiköt ovat sulaneet viime vuosina vauhdilla ja sitä kautta selkeätä muutosta on havaittavissa. On arvioitu, että mikäli jäätiköiden sulaminen maapallolla jatkuu, vedenpinta alkaa nousta valtamerissä. Muutama saarivaltio uhkaa kadota merenpinnan alle ja jopa New Yorkin ja Lontoon kaupunkien pelätään jäävän osittain veden alle. Kaikkein kriittisimmältä tilanne vaikuttaa Malediiveilla. Tuossa saarivaltiossa on noin 200 saarta, jotka ovat parhaimmillaankin vain 1,5 – 2 metrin korkeudella merenpinnasta. Mikäli merenpinta alkaa nousta, niin mainitunlainen parin metrin korkeus uhkaa kadota pinnan alle. Malediivit on jo tyhjentänyt matalimmat saaret ja siirtänyt asukkaat hieman korkeammille saarille. Suunnitelmia tehdään jopa sen suhteen, että kokonainen väestö joudutaan jonain päivänä siirtämään muualle.

Vesipula kärjistää tilanteita eri puolilla maailmaa

Maapallolla veden saanti uhkaa ihmisten elinoloja. Ihminen ei elä montaa minuuttia hengittämättä, mutta seuraavaksi kriittisin asia on veden saanti. Ruoan kanssa voi kitkuttaa jopa viikkoja. Esimerkiksi Intiassa kaivot ovat erittäin syvällä ja uhkaavat kuivua ajoittain. Pohjavesi on katoamassa ja erilaisia toimia vedenkulutuksen vähentämiseksi joudutaan tekemään. Suomesta poiketen monissa maissa puhdasta juomakelpoista vettä ei ole varaa käyttää vaikkapa suihkussa tai puutarhan kastelussa. Ongelmallisinta puhtaan veden saanti on sellaisilla alueilla, joissa vaikkapa iso joki kulkee useiden eri valtioiden läpi. Mikäli joen yläjuoksulla oleva valtio alkaa kuluttaa vettä runsaasti tai saastuttaa vettä esimerkiksi teollisuuden päästöillä, on tilanne usein räjähdysherkkä. Myös kasteluveden juoksuttaminen joen yläjuoksulla omiin tarpeisiin saattaa merkitä, että joen alajuoksulla veden virtaus alkaa olla heikkoa tiettyinä vuodenaikoina.

Kaupunkien saastuminen jopa ympäristöpakolaisuuden syynä

Länsimaissa ilmanlaatu on saatu paremmalle mallille viimeisten 20 vuoden aikana. Syynä siihen kasvaneen tietoisuuden lisäksi on se, että teollisuus on pitkälti siirtynyt halvan kustannustason vuoksi Kiinaan. Kiinassa puolestaan kaupungit ovat todella saastuneita. Jopa maan suurkaupungeissa asuvat eurooppalaiset uskovat oman elinajanodotteensa lyhenevän, koska he asuvat Kiinassa. Maassa on ollut ensimmäisenä huolena saada oman maan kansalaisille työtä. Elintason nouseminen on johtanut siihen, että osa varakkaimmista kiinalaisista haluaa itse muuttaa maastaan pois, koska he ovat alkaneet arvostaa puhdasta ilmaa. Kiinan saastuminen ei ole pelkästään maan oma ongelma, vaan amerikkalaiset tiedemiehet näkevät yhteyden erilaisten USA:han kohdistuneiden haitallisten sääilmiöiden ja toisaalta Kiinan saastumisen välillä. Kiinan valtio on toki alkanut kehittää uusiutuvia energiamuotoja, mutta ne vaikuttavat saastumista helpottavasti vasta pitkän ajan kuluessa.

Ympäristön muodostama uhka alkaa olla ihmiskunnan kohtalonkysymys

Ympäristön saastuminen ja ilmaston lämpeneminen ovat alkaneet huolestuttaa tiedepiireissä. Nyt pohditaan jo sitä, kuinka elättää 7 miljardiin noussut ja edelleen kasvava väestö, jos ruokaa ei kyetä tuottamaan lisää, ja jos sadot sekä saaliit pienenevät nykyisestään. Uusia ruoanlähteitä aletaan jo tutkia vakavassa hengessä. Proteiineja saa vaikkapa heinäsirkoista ja muista ennen länsimaissa vähemmän käytetyistä lähteistä. Niihinkin suhtaudutaan nykyisin vakavasti kansojen ruokkimisen näkökulmasta. Lihantuotanto muodostaa omat ongelmansa jatkossa ja kalastaminen alkaa mennä paikoin ylikalastuksen puolelle, joka merkitsee saaliiden pienentymistä. Uhkatekijänä on myös se, että erilaiset eläinlajit uhkaavat kuolla ilmaston muuttumisen myötä, ja sitä kautta ekosysteemi saattaa järkähtää. Erilaisten eläinlajien katoaminen vaikuttaa ravintoketjuihin, siitepölyn pölyttymiseen ja siementen leviämiseen. Ympäristöpakolaisuus alkaa olla tulevaisuudessa ilmiö, jos alueellisen kuivuuden ja vastaavien ympäristötekijöiden vuoksi väestöä omilla alueilla ei kyetä ruokkimaan.

Leave a Comment