Maapallon tulevaisuus ja ihmiskunta

Maapallon tulevaisuudesta puhutaan usein korulauseita. Milloin mikäkin suurvalta on ulottanut valtaansa maksimaalisesti. Antiikin aikoina Rooma oli sen aikainen suurvalta. Nyt myöhemmin ja varsinkin 1990-luvulla puhuttiin amerikkalaisesta rauhasta Pax Americanasta, jolla tarkoitettiin sitä, että maailmaan oli muotoutunut yksi selkeä valtakeskus, jota johdettiin Yhdysvalloista käsin. Näillä on merkittävä vaikutus maapallon tulevaisuuteen, koska ihminen on suurin biosfääriin vaikuttava laji. Ihminen hallitsee useita Maan ekosysteemejä, eli eliöyhteisön ja siihen kuuluvan ympäristön kokonaisuutta.

Yhdysvaltalaisjohtoinen maailma alkaa olla katoamassa, koska Kiina, Venäjä ja lisäksi keskitason vallat Iranin ja Turkin tapaan ovat haastaneet Yhdysvaltojen asemaa maailman johtavana valtana. USA:n asema on heikentynyt viime vuosina, sillä maa on uhannut vetäytyä ympäristösopimuksista ja suunnitellut tullimuureja muuta maailmaa vastaan. Maapallon yhteisestä tulevaisuudesta puhuvan suurvallan tulisi keskittyä ympäristön haasteiden kohtaamiseen ja tarjota johtajuutta tässä koko maapalloa yhdistävässä huolen aiheessa. Ihmisen vaikutus luontoon on yleensä hyväksikäyttävää ja tuhoavaa. Tämä puolestaan vaarantaa ihmisen omia elinedellytyksiä.

Ympäristöstä huolehtiminen maapallon tulevaisuuden murheiden keskiössä

Pitkään kiisteltiin siitä, aiheuttaako ihmisen toiminta ilmastonmuutoksen. Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan esimerkiksi vuosikymmenten aikana tapahtunutta maapallon ilmakehän ja valtamerien lämpötilan nousua. Ensimmäistä kertaa ihmisen toiminta uhkaa globaalilla tasolla muuttaa ympäristöä heikompaan suuntaan. Toki tiedämme historiasta, että metsiä on hakattu milloin mistäkin päin maailmaa ja seurauksena on ollut aavikoitumista tai paljaita vuorenhuippuja sellaisilla seuduilla, jotka tunnettiin vihreydestään. Ja tiedämme myös sen, että ihmisten käyttämien pienhiukkasten, toisin sanoen aerosolien käytön ansioista, ilmastonmuutos on hieman hidastunut.

Tämän ilmiön varaan ei kuitenkaan maapallon tulevaisuutta voi laskea, eikä sen tuomaan turvallisuuden tuntuun tuudittautua, koska pienhiukkaset viipyvät ilmakehässä vain päiviä, parhaimmassa tapauksessa viikkoja, joten niiden kokonaismäärä ei nouse samaan tahtiin kuin kasvihuonekaasujen määrä. Jäätiköiden sulamisella ja valtamerien lämpenemisellä on myös ollut oma osansa ilmastonmuutoksen jarruttamisessa, koska vesi sitoo suuren määrän energiaa. Jopa 80 % ilmastonmuutoksesta johtunut lämpöenergia on varastoutunut valtameriin, lämmittäen niitä jopa 3 kilometrin syvyyteen saakka.

Ilmastonmuutos ja ilmastonmuokkaus

Ilmastonmuutos johtuu suurimmaksi osaksi siitä, että ihmiset käyttävät fossiilisia polttoaineita ja maataloudesta. Ilmastonmuutoksen myötä merenpinnat nousevat, sademäärät muuttuvat, jota seuraa äärimmäiset sääilmiöt ja niiden yleistyminen. Myös eläinlajeja tulee kuolemaan sukupuuttoon. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi suurin osa maailman valtioista on ratifioinut Kioton pöytäkirjan, jossa tavoitteeksi oli asetettu kasvihuonepäästöjen rajoittaminen. Ilmastonmuokkaus, on termi, jota käytetään kun puhutaan ilmaston suunnitelmallisesta muuttamisesta. eri teknisin keinoin. Sen avulla on pyritty vaikuttamaan esimerkiksi auringon säteilyenergian määrään.

Ilmastonmuokkaus on yksi keino hillitä ilmastonmuutosta. Se jaetaan kahteen eri ryhmään; maapallolle saapuva auringon säteilyenergian määrään vaikuttaminen ja ilmakehän kaasupitoisuuksiin vaikuttaminen. Auringon säteilyenergian pois heijastaminen voitaisiin tehdä esimerkiksi levittämällä pienhiukkasia yläilmakehään, sillä ne heijastavat valoa. Tämä on tutkinnan alla esimerkiksi Harvardissa, jossa he haluavat selvittää olisiko tällä menetelmällä vaikutusta UV-säteilyltä suojaavaan otsoniin tai esimerkiksi sateisiin. Myös pilvien valkaisua merisuolalla, tai peilien asettamista avaruuteen on ehdotettu. Radikaalein keino lienee maapallon radan muutos kauemmaksi auringosta.

Maapallon tulevaisuuteen vaikuttavat ihmisestä riippumattomat tekijät

Yllämainittu auringon säteilyn vahvistuminen on ihmisestä riippumaton ilmastonmuutokseen vaikuttaja. Samaan aikaan Maan avaruuteen säteilemä lämpöenergia on vähentynyt. Aurinkokunnassa tapahtuu häiriöitä kuten planeettojen vetovoimien vaikutus Maan kiertorataan ja pyörimisakselin kaltevuuteen. Maan omien mannerlaattojen liikkeet johtavat tutkimusten mukaan jättiläismantereen syntymiseen satojen miljoonien vuosien kuluessa. Miljardien vuosin päästä myös Maan akselikallistuman kulma voi kasvaa jopa 90 astetta. Tämän lisäksi Auringon muuttuessa punaiseksi jättiläiseksi, Maa lämpenee huomattavasti, ja luultavasti se sulautuu osaksi Aurinkoa.

Nämä skenaariot ovat onneksi vielä miljardien vuosien päässä, eikä ihmiskunnan niitä vielä tarvitse pohtia. Suurin uhka ihmiskunnan aikaiselle maapallolle, on ihminen itse. Tämän vuoksi Kioton ilmastosopimuksen umpeutumisen jälkeen suurin osa maista kokoontui yhteen, sitoutuakseen yhteisiin tavoitteisiin maapallon tulevaisuuden parantamiseksi. Ilmastokokouksen isännäksi valikoitui Pariisi ja ajankohdaksi marras- joulukuun vaihde vuonna 2015. Sen myötä Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin vuoden 2015 joulukuussa. Se on kansainvälinen sopimus, jonka päätavoitteena on ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, keinot ja rahoitus, alkaen vuodesta 2020.

Pariisin ilmastosopimus

Pariisissa järjestettyyn kokoukseen osallistui 195 eri maata, jotka kaikki kuuluvat Yhdistyneisiin Kansakuntiin. Jotta sopimus tulisi voimaan, tarvittiin siihen 55 maata, jotka tuottavat noin 55 % kaikista maailman kasvihuonepäästöistä. Sopimus tuli voimaan 22.4.2016. Pariisin ilmastosopimuksen pitkäaikainen tavoite on rajoittaa ilmaston lämpötilan nousu 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna. Jokaisen sopimukseen osallistuvan maan tulee tehdä suunnitelma ja raportoida säännöllisesti niistä keinoista, joilla kyseinen maa omalta osaltaan taistelee ilmastonmuutosta vastaan. Sopimus varmisti myös kehittyneiden maiden ilmastorahoituksen kehitysmaiden osalta.

Mitä tulevaisuudessa?

Maapallon tulevaisuuden suurina haasteina ovat ilmastonmuutoksen lisäksi suurvaltojen kilpailu vaikutusvallasta. Nyt tarvittaisiin yhteistä tahtoa puuttua edessä oleviin ongelmakohtiin eikä suinkaan antaa valtapolitiikan riistäytyä käsistä. Suuri huolenaihe on USA:n mahdollinen vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta heti kun se on laillisesti mahdollista. Jotkin tahot ovat kritisoineet, että vuonna 2017 suurin osa sopimuksen allekirjoittaneista maista eivät olleet ottaneet suunnitelmiaan käytäntöön. He väittivät, että Pariisin ilmastosopimus ei itsessään riitä, koska siinä ei ole toimeenpanevia tai valvovia osapuolia. Haasteita siis maapallolla riittää.

Leave a Comment