Maapallon meret ja niiden suojelu

Maapallon mantereita ympäröivät meret. Käsitteellisesti merellä tarkoitetaan laajaa ja yhtenäistä suolavedestä muodostuvaa aluetta. Merien määrä on huomattava, sillä maapallon pinta-alasta reilu 70% on merien peittämää. Maapallolla on kolme valtamerta: Aasian sekä Amerikan välissä oleva Tyyni valtameri, Amerikan, Afrikan ja Euroopan välinen Atlantin valtameri sekä Afrikan ja Australian välinen Intian valtameri. Lisäksi myös maapallon napa-alueilla sijaitsevat Pohjoinen jäämeri sekä Eteläinen jäämeri voidaan lukea valtameriksi. Merien vaikutus maapallon luontoon on ollut kautta aikojen merkittävä, ja veden sanotaankin olevan elämän yksi keskeisimmistä edellytyksistä. Tänäkin päivänä meret vaikuttavat merkittävästi ympäristöömme, eläimiin sekä ihmisiin. Useat meriin liittyvät ominaisuudet ja ilmiöt vaikuttavat huomattavasti merien lisäksi myös maapalloon. Keskeisimpinä näistä voidaan mainita kuun ja auringon vetovoimista aiheutuvat vuorovedet sekä valtamerissä tapahtuvat merivirrat.

Vaikka ihmisten on vaikeampi kurkistaa merenalaiseen elämään, ei se tarkoita, etteikö elämä meren alla olisi vilkasta. Meristä löytyykin mitä moninaisimpia kasvi-, eliö- ja eläinlajeja aina suurista valaista pieneen planktoniin. Maapallolla olevan elämän uskotaankin syntyneen nimenomaisesti merissä, mistä se on hiljalleen noussut maalle. Kuten maalla kasvit, myös vedessä kasvavat lajit hyödyntävät auringonvaloa sekä meressä olevia ravinteita ja erilaisia kemiallisia yhdisteitä kasvaakseen. Samalla kasvit myös yhteyttävät tuottaen eläimille elintärkeää happea. Meristä voidaan erotella erilaisia elinympäristöjä, kuten koralliriutat, vuorovesirannikot, levämetsät sekä erilaiset rannat. Kullekin alueelle on tyypillistä oma kasvi- ja eläinlajisto. Elinympäristöjen lisäksi meret voidaan luokitella vyöhykkeiksi. Vyöhykkeet muodostuvat pystysuunnassa sen mukaan, miten syvälle meressä mennään. Myös vyöhykkeillä on merkitystä lajien kannalta, sillä eri lajit tyypillisesti elävät tietyn vyöhykkeen alueella.

Merien saastumiseen on puututtu vasta hiljattain

Merien tärkeä ja hyvin keskeinen asema luonnon ekosysteemissä sekä koko planeettamme hyvinvoinnissa on noussut esille vasta melko hiljattain. Pitkään merien suhteen on ajateltu, että ongelmallisiksi koetut jätteet sekä roskat voidaan vain heittää mereen ilman minkäänlaisia seurauksia tai niistä myöhemmin aiheutuvia ongelmia. Tuuli sekä merivirrat tyypillisesti kuljettavat mereen heitettyjä jätteitä pois tiettyihin paikkoihin, joihin ne kerrostuvat, ja nämä jätteet ovat näin olleet poissa ihmisten silmistä. Nykyisin suurimpiin meriä saastuttaviin eriin on pyritty kansainvälisesti puuttumaan, mutta ongelma piileekin siinä, että meriin päätyvät saasteet kertyvät lukuisista erilaisista lähteistä, joihin puuttuminen on hankalaa. Merien saastuminen sekä puhdistaminen ei myöskään ole yhtä helppoa kuin mantereella. Merialueita ei ole jaettu mantereen tavoin eri valtioiden välillä, ja kysymykseksi saattaakin muodostua se, kenen vastuulle merien puhdistaminen loppujen lopuksi kuuluu.

Muovi yhtenä merien suurimpana saastuttajana

Yhdeksi suurimmista sekä eniten puhutuista merien saastuttajista on noussut erilainen muovijäte. Sen lisäksi, että muovijätettä kerääntyy meriin, se samalla aiheuttaa suuria uhkia merien eläimille. Muovin sanotaankin olevan nykyisin yksi suurimmista uhista maailman merille. Muovijäte aiheuttaa muun muassa meriveden pinnan nousua, veden lämpenemistä sekä kemiallista saastumista, jonka mukana veteen pääsee liukenemaan lukuisia myrkyllisiä kemikaaleja. Nämä kemikaalit päätyvät merivedestä eteenpäin maaperään sekä erityisesti merien eläimiin. Eläimissä haitalliset kemikaalit kertyvät niiden elimistöihin sekä aiheuttavan esimerkiksi erilaisia sairauksia ja jopa laajoja joukkokuolemia. Eläimistä nämä myrkyt päätyvät helposti eteenpäin ihmisiin erityisesti ihmisten syömän ravinnon kautta. Lisäksi merissä oleva muovijäte aiheuttaa suorasti ongelmia etenkin kehitysmaissa, joissa rannikot voivat usein olla täysin muovijätteen peitossa. Saastunut vesi on samaa, jossa ihmiset itse peseytyvät sekä pesevät esimerkiksi keittiövälineitään.

Pieniä tekoja merten hyväksi

Merien puhdistamiseksi on jatkuvasti kehitteillä uusia yhä tehokkaampia menetelmiä. Lisäksi useat erilaiset yritykset kierrättävät muovia merestä ja jalostavat sen edelleen erilaisiin kuluttajille myytäviin tuotteisiin. Merien puhtauden edistämiseksi jokainen voi kuitenkin tehdä pieniä hyviä tekoja. Luonnollisesti muovisten tuotteiden käytön vähentäminen pienentää myös muovin päätymistä meriin. Etenkin erilaiset muovipussit, muovipullot sekä pillit ovat tuotteita, jotka on helppo korvata muista materiaaleista valmistetuilla vastaavilla tuotteilla. Myös omista roskista on syytä kantaa huolta ja katsoa, että ne kierrättää oikein sen sijaan, että jättäisi roskat luontoon. Lisäksi nykyisin maailmalla trendiksikin asti noussut roskien poimiminen kävelyn yhteydessä edesauttaa maailmamme vesiä. Erilaiset paikalliset järjestöt myös järjestävät vapaaehtoisuuteen perustuvia tapahtumia rantojen siivoamiseksi. Merien suojelussa myös meriperäisen ruuan ekologisuus on syytä ottaa huomioon ja ostaa tuotteita, jotka täyttävät niille asetetut sertifikaatit.

Merien suojelu on kaikkien vastuulla

Maapallon pinta-alasta suurin osa on merien peittämää. Silti meriä on pitkään käytetty roskakorin tavoin erilaisten jätteiden hävittämiseksi miettimättä sen enempää seurauksia. Vasta etenkin viimeisten vuosien aikana on toden teolla herätty meriemme saastumiseen. Merillä on tärkeä osa koko maapallon ekosysteemissä, joten on täysin selvää, että niiden suojeluun täytyy kiinnittää aikaisempaa huomattavasti enemmän huomiota. Usein merien saastuminen tapahtuu lukuisista eri lähteistä, mikä osaltaan vaikeuttaa asiaan puuttumista. On kuitenkin tärkeää muistaa, että jokainen voi tehdä jotain oman ympäristönsä suojelemiseksi sekä puhtauden edistämiseksi. Jo hyvin pienillä teoilla sekä elämäntapoja koskevilla muutoksilla saadaan aikaan kansainvälisellä tasolla merkittäviä vaikutuksia luonnon suojelemiseksi. Meri on lukuisten eri eliö-, eläin- ja kasvilajien koti. Saastuminen ei vaikuta vain ihmisiin, vaan ennen kaikkea merien monimuotoisuuteen.

Leave a Comment