Maailmanlaina

Kyseinen lainaus on laajasti netissä jaetusta kuvasta, jossa Amerikan alkuperäisintiaani seisoo taustalla huolestunut ilme kasvoillaan. Sitaatti on Cree-heimon sanonta, ja valitettavasti sen voi melkein sanoa pitävän paikkaansa. Nykyiset elinkeinoelämän haasteet luovat paineita ihmisille, jotka hyödyntävät planeettamme antimia saadakseen päivittäisen elantonsa. Usein nämä paineet saavat heidät unohtamaan planeettamme antimien rajallisuuden. Mitä sitten kun ei ole enää mitään, mistä ammentaa? Onko meillä tiedossamme toinen planeetta, jonka voimme myöskin imeä kuiviin, kun tämä nykyinen on käytetty loppuun?

Maailman ylikulutuspäivä koitti tänä vuonna elokuun alussa, tarkalleen 1.8. Tämä oli se päivä, kun ekologinen jalanjälkemme ylitti maailman biokapasiteetin tämän vuoden osalta. Toisin sanoen se kyky, jolla maapallomme käsittelee fossiilisten polttoaineiden käyttämiä kasvihuonepäästöjä, on ylitetty. Käytännössä tämä tarkoittaa siis sitä, että seitsemässä kuukaudessa käytimme loppuun ne luonnonvarat, joiden pitäisi riittää vuoden loppuun. Huolestuttavinta tässä on, että Suomi käytti oman osansa näistä luonnonvaroista loppuun jo huhtikuussa. Tämän jälkeen olemme eläneet velaksi, jonka korko on tähtitieteellinen.

Toimiemme vaikutukset

Luonnonvarojen käyttämisessä itsessään ei ole mitään vikaa. Ongelmat alkavat, kun käyttäjiä on liikaa (viitaten väestön liikakasvuun), ja kun tämä kulutus tehdään tavalla, joka ei tue kestävää kehitystä. Luonnonvarojen arvostamatta jättäminen johtaa siihen että niiden ylläpitämisen eteen ei tehdä tarpeeksi töitä, joka taas johtaa näiden monella tapaa arvokkaiden hyödykkeiden vähenemiseen. Suoran vaikutuksen huomaamme hintojen nousussa, kun taas epäsuorat, meiltä “piilotetut” vaikutukset, tulevat esille usein vasta, kun on jo liian myöhäistä.

Esimerkkejä näistä vaikutuksista ovat luonnonvarojen ja eri eläin- sekä kasvilajien hupeneminen ja lopulta katoaminen, ja kasvihuoneilmiön voimistuminen. Kasvihuoneilmiön voimistuminen aiheuttaa ongelmia varsinkin arktisilla alueilla jään sulaessa. Kontrolloimaton viljelymaiden ja sademetsien hyödyntäminen kehitysalueilla tuhoaa lajien elinympäristöä ja aiheuttaa kuivuutta ja vakavaa eroosiota maaperälle, joka johtaa mm. mutavyöryihin ja tulviin. Tämä myös osaltaan minimoi paikallisväestön mahdollisuuksia edistää heidän perinteisiä toimeentulojaan ja oikeuksiaan omien luonnonvarojensa käyttöön alueilla, joilla jokapäiväinen selviytyminenkin on jo lähtökohtaisesti monelle haasteellista.

Maapallon rooli muuttunut

Arvostus maapallomme luonnonvaroja kohtaan on muuttunut vuosikymmenien saatossa. Kauas on tultu siitä, kun luontoäidille ja jumalille annettiin uhri- ja kiitoslahjoja hyvän sadon tai onnistuneen metsästysretken jälkeen. Nyky-yhteiskunnassa ja vallitsevien faktatietojen valossa ei tämä toki ole välttämättä tarpeellista, mutta tarpeellista on muistaa luonnonvarojen rajallisuus. Suomen kaltaisessa hyvinvointivaltiossa elävänä on joskus vaikea muistaa, että ruoka voisi lautaselta loppua, kun taas suurimmalle osalle maailmaa tämä on todellinen ja toisille jopa jokapäiväinen uhka.

Olisi helppo ajatella, etteivät näiden ihmisten elämä tai realiteetit kosketa meitä, mutta totuus on toinen. Meidän “hyväosaisten” kulutuskäyttäytyminen ohjailee sitä, millaisessa ympäristössä hyödykkeitä meille tuottavien maiden väestö elää. Esimerkkinä palmuöljy: tämän laajalti käytetyn raaka-aineen johdosta sademetsiä kaadetaan ja muutetaan viljelymaiksi kiihtyvällä nopeudella, jonka vuoksi orangit ja alkuperäisväestöt menettävät elinympäristöjään. Tällaisten esimerkkien vuoksi olisi naiivia ajatella, että meidän kulutuskäyttäytymisemme vaikuttaisi ainoastaan meidän omaan elämäämme. On aika palata arvostamaan paitsi näitä luonnonvaroja, myös toisiamme.

Me, ympäristörikolliset

Laajemman kaavan ympäristörikokset syntyvät, kun kysyntä kohtaa tarjonnan. Niin kauan kuin kuluttajat vaativat lihaa päivittäiseen ruokavalioonsa, niin kauan lihaa tuotetaan lautasille, valitettavan usein epäeettisin keinoin. Jos emme osaa kuluttajina vaatia eettisesti tuotettua ruokaa, ekologisia vaihtoehtoja pakkausmateriaaleissa ja kulutushyödykkeissä tai uusiutuvaa energiaa ja jatkamme fossiilisten polttoaineiden tukemista rahallisesti, ei palveluntarjoajilla ole syytä muuttaa toimintatapojaan niin kauan kuin näiden hyödykkeiden tuottaminen on taloudellisesti kannattavaa. Tämä toteutuu niin kauan, kuin me kuluttajina olemme valmiita maksamaan siitä.

Myös positiiviset ympäristövaikutukset heijastuvat kysynnän ja tarjonnan lakeihin. Meidän roolimme kuluttajina on vaatia ratkaisuja, joilla voimme osaltamme taata kestävän kehityksen ja lajien ja kulttuurien säilymisen myös tuleville sukupolville. Kulutuksemme on ohjattava niihin lähteisiin, jotka ruokkivat tätä planeettaa, ei toisin päin. Meidän vastuullamme on nyt korjata ja korvata se mitä me itse tai aikaisemmat sukupolvemme ennen meitä ovat rikkoneet. Velkamme maapallolle on suuri, ja takaisinmaksuun on siksi osallistuttava kaikkien kansalaisuudesta tai sijainnista riippumatta.

Mihin tämä voi johtaa

Jos emme ryhdy ajatuksista tekoihin nyt, on tällä kehitystahdilla maapallomme pelastaminen kaikessa brutaaliuudessaan täysin mahdotonta. Kuolleita eläin- ja kasvilajeja on mahdotonta tuoda eloon, veden alla olevat viljelymaat on mahdotonta tuoda esiin niitä patoamatta ja luonnon monimuotoisuus on näiden tapahtumien johdosta mahdotonta säilyttää. Jo nyt olemme tilanteessa, jossa tulevat sukupolvemme eivät valitettavasti tule näkemään suurta osaa tällä hetkellä elossa olevista eläinlajeista kuin vain kirjoista, samalla tapaa kuin me katselemme kuvia dinosauruksista.

Mitä on tehtävissä?

Yksilötason ratkaisut ja niiden mitättömyys voivat saada olon tuntumaan voimattomalta, mutta joukossa on voimaa; yksittäisten ihmisten aloitteista johtuen esim. Bangladeshissa on jo poistettu kertakäyttömuovikassit käytöstä kokonaan, ja mikrohelmien käyttö on kielletty Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Johdonmukaisuus, sanoista tekoihin ryhtyminen ja ennen kaikkea tietoisuuden levittäminen ovat avainsanoja, joilla kehityksen suunta on vielä käännettävissä. Oletko jo päättänyt mitä syöt tänään lounaalla? Ehkä voit antaa kasvisvaihtoehdolle mahdollisuuden, ja näin ottaa pienen askeleen kohti kestävämpää tulevaisuutta.

Leave a Comment