Kestävä kehitys turvaa ihmiskunnan tulevaisuuden

Planeettamme on kovilla. Maa tuottaa paljon vähemmän luonnonvaroja vuosittain kuin ihmiset niitä kuluttavat. Ei tarvitse olla kummoinen tiedemies ymmärtääkseen, että tämänkaltainen luonnon kuluttaminen ei voi jatkua, muutoin edessä on peruuttamattomia ympäristöongelmia, massasukupuuttoja ja ihmisen asuinsijojen häviämistä. Lukuisat tutkimustulokset puoltavat vihreää ajattelua ja kestävää kehitystä. Toistaiseksi ollaan vielä kaukana siitä ihanteellisesta tilanteesta, että kaikki todella sisäistäisivät orastavan ympäristökatastrofin ja toimisivat sen mukaisesti. Ihmisen elämä on täynnä valintoja – isoja tai pieniä – ja kaikkien niiden tulisi palvella ainakin välillisesti yhtä tärkeää päämäärää eli maapallon pelastamista. Yksilöt eivät tietenkään ole yksinään vastuussa luonnosta, vaan kestävän kehityksen ja ympäristömyönteisyyden edistämisessä yritykset, varsinkin monikansalliset teollisuusyhtiöt, ovat suuressa roolissa päästöjen ja hiilijalanjäljen vähentämisen osalta. Ympäristön pelastaminen vaatiikin kaikkien valtioiden yhteistä panosta.

Tietoisuuden lisääminen on yhä tärkeä missio ympäristöjärjestöille ja siitä myös idea tähän sivustoon syntyi. Ympäristölle ystävällisiä valintoja on loppujen lopuksi melko vaivatonta tehdä arkielämässä, mutta kyse onkin enemmän siitä, että kuluttajilla ei ole tarpeeksi tietoa, mitkä kaikki asiat edistävät ja mitkä puolestaan hidastavat kestävää kehitystä. Lähiruoka- ja luomuajattelu on jo levinnyt hyvin Suomeen, mutta esimerkiksi kalan ja lihan tuotantomenetelmiin olisi syytä kiinnittää enemmän huomiota markettien hyllyillä. Pesuaineita ja muita kemikaaleja ei kukaan rationaalinen ekoajattelija ole kokonaan kieltämässä keneltäkään, mutta käytännössä kaikista hygieniatuotteista löytyy jo tänä päivänä ympäristöystävällisiä versioita, joista ei irtoa haitallisia aineita ja partikkeleita luontoon. Myös niinkin pieni asia kuin huolellisesti valittu tulostuspaperi voi tehdä ympäristölle hyvää. Yritysmaailmassa tämänkaltaisilla valinnoilla onkin korostettu merkitys.

Miten ympäristöongelmat näkyvät arjessa?

Ympäristöasioista on toisinaan vaikea puhua sellaisten henkilöiden kanssa, jotka lähtökohtaisesti eivät usko tutkijoiden varoituksia ilmaston lämpenemisestä ja muista ympäristöongelmista. Vastaan väittäjät vaativat äänekkäästi konkreettisia todisteita keskilämpötilatilastojen ja sademäärämittausten lisäksi, mutta koska kyse on usein asioista, joita on vaikea pukea tavallisen kansalaisen silmin havaittavaan muotoon (esimerkiksi veden ja ilman laatu tai villieläinten reviirien pieneneminen), keskustelu menee nopeasti väittelyksi. Vielä muutamia vuosia sitten ilmaston lämpeneminen ei ollut Suomessa niin selkeästi koettavissa, mutta viimeaikaiset erittäin lauhat talvet ja harvinaisen kuumat ja kuivat kesät kertovat karua totuuttaan: Suomen ilmasto ei ole enää sama, mitä se oli vielä aiemmilla sukupolvilla. Kaupunkien hengitysilma on täynnä haitallisia partikkeleita ja hapen määrä ilmakehässä vähenee sitä mukaa, kun metsiä hakataan teollisuuden ja maanviljelyn käyttöön.

Mitä kestävä kehitys tarkoittaa?

Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan kaikkia ympäristöpoliittisia linjauksia ja tekoja, joilla ympäristöongelmia pyritään ennaltaehkäisemään ja torjumaan. Yrityksissä kestävää kehitystä ajatellaan usein taustalla pyörivänä prosessina, projektina, jota ylläpidetään passiivisesti kiinnittämällä ainakin näennäisesti tarkemmin huomiota alihankintaketjuihin ja käytettyihin materiaaleihin ja sähkönkulutukseen, mutta yhtä lailla kestävää kehitystä on jokaisen yksityishenkilön tekemät ympäristöteot jätteiden lajittelusta alkaen. Käytännön tasolla kestävä kehitys on siis uusiutuvien energialähteiden suosimista fossiilisten polttoaineiden sijaan, jätteiden lajittelua ja uusiokäyttöä, paneutumista arjen tekstiilien ja kemikaalien vaikutuksiin ympäristöön ja niin edelleen. Vaikka monet ympäristökampanjat ehkä tahtomattaankin patistavat kuluttajia liian jyrkkiin muutoksiin ostokäyttäytymisessään, jokainen pienikin luontoa säästävä teko edesauttaa kestävää kehitystä ja on askel kohti parempaa tulevaisuutta. Kenenkään ei siis tulisi kokea syyllisyyttä silloin tällöin ostetusta pihvistä, vaan pikemminkin kokea ylpeyttä valitessaan lähituotetun tuotteen ulkomaisen sijaan.

Pahimmat ympäristöongelmat

Ilmaston lämpenemistä pidetään tämän hetken kaikista vakavimpana ja suurimpana ympäristöongelmana. Sitä se kiistämättä onkin, mutta terminä se on todella lavea. Asiaan vaikuttavat monet pienemmät – ja silti tärkeät – osatekijät, kuten hiilipäästöt, otsonikerroksen oheneminen, metsien liikahakkaaminen ja niin edelleen. Ilmastonmuutoksen ohella toinen suuri huolenaihe on merten sisältämä roskamäärä. Kuvat jättimäisistä roskalautoista ponnahtaa aika ajoin sosiaalisen median kanavissa esiin ja aina hetkittäin ongelmaan kiinnitetään globaalilla tasolla paljon huomiota. Toimia ongelman estämiseksi ja tilanteen parantamiseksi ei kuitenkaan kovinkaan suurella innolla tehdä, sillä varsinkin kehittyvissä Aasian maissa kaikista eniten meriä saastuttavat yhtiöt ovat alueen tuottavimpia ja taloudellisesti merkittävimpiä, siksi paikallishallinnon tai valtion kynnys puuttua niiden ympäristötoimintaan on todella korkea. Kansainvälisten ympäristöjärjestöjen vastuu epäkohtien paljastamisessa onkin merkittävä myös muissa maanosissa.

Miten kestävää kehitystä voi tukea?

Yksittäisten valintojen merkitystä kestävän kehityksen ja ympäristömyönteisen ajattelun edesauttamiseksi ei voi liikaa korostaa. Suomessa on oltu metallin kierrättämisessä monia maita edellä pitkään, sillä pullopanttijärjestelmä on opettanut suomalaiset kierrättämään alumiinitölkkejä jo pienestä pitäen. Bio-, paperi-, ongelma- ja pahvijätteiden erittely omiin pisteisiinsä on pieni vaiva ihmiselle, mutta suuri teko luonnolle, kun sadat tuhannet muutkin noudattavat samaa jätteenkäsittelypolitiikkaa. Kaupassa tuotepakettien merkintöihin kannattaa kiinnittää huomiota, oli kyseessä sitten elintarvike tai kulutustuote. Merkinnät voivat kertoa tuotteen kotimaasta, kierrätysasteesta tai vaikkapa tuotannossa käytetystä energiatehokkuudesta. Sähkön kulutusta valvomalla ja uusiutuviin energialähteisiin vaihtamalla voi tukea aurinko-, vesi- ja tuulivoimaa ydinvoiman, kivihiilen ja turpeen sijaan. Aurinkopaneelit ovat myös yleistyneet viime vuosina kuluttajakäytössä ja mikäli talo sijaitseekin hyvin aurinkoisella paikalla, sanan varsinaisessa merkityksessä lähienergiaa tuottaviin paneeleihin kannattaa sijoittaa.

Leave a Comment