Ihmisen aiheuttama uhka koko maapallolle

Maapallon tunnetun historian kuluessa on tapahtunut erilaisia ihmisen toiminnan aiheuttamia vaikutuksia ympäristön tilaan liittyen. On esimerkiksi hakattu metsiä siinä määrin, että aavikoituminen on tehnyt tietyn alueen ihmiselle asuinkelvottomaksi. Beduiini on saattanut ajatella laiduntavansa vihreillä keitailla oman aikansa ja sitten kun jokin alue alkaa menettää hedelmällisyyttään on ollut aika siirtyä seuraavalle keitaalle. Nykyisin maantieteelliset alueet ovat enemmän vakiintuneita. Nykyään ei ole mahdollista vaeltaa isoilla alueilla etsimässä vihreämpää maisemaa sen jälkeen kun on saanut hyödyn tietystä paikasta sillä joku toinen asuttaa jo kaikkia parhaita asuinalueita. Keräilijän ja metsästäjän ei tarvinnut huolehtia samalla tavalla ympäristöstään. Maanviljelyksen myötä ihmiset alkoivat viljellä maata kestävämmällä tavalla. Tila siirtyi seuraavalle sukupolvelle mieluiten paremmassa kunnossa kun se otettiin haltuun. Suhde luontoon oli välitön. Parhaimmillaan käytettiin polttopuina risuja, männynkäpyjä tai lahonneita puita.

Nykyisenä aikana maanviljelijästä on tullut jopa jonkinlainen luonnon riistäjän symboli. Suurten väestöryhmien ruokkiminen edellyttää tehomaanviljelyä. Lannoitteita käytetään runsaasti ja ne puolestaan aiheuttavat omia ongelmiaan mm. vesistöissä. Ihminen on keksinyt ratkaisuja monenlaisiin ongelmiin, mutta samalla on aiheutettu peruuttamattomia muutoksia maapallolla. Nyt pelätään jopa koko maapallon tasapainon puolesta. Ajatellaan, että ihmisten kulutustavat ovat taustalla ilmaston lämpenemisessä, joka näkyy jo esimerkiksi jäätiköiden sulamisessa. Pienemmässä mittakaavassa kasteluun tarvittavien patojen seurauksena erinäisiä järviä on kuivunut kokonaan pois. Ihmisen levittäytyminen maapallolla on kaventanut monilta villieläimiltä tilan pois. Tiedemiesten näkemysten mukaan ihmisen harjoittama metsästys on historian saatossa johtanut erinäisten eläinten kuolemiseen sukupuuttoon. Tänä päivänä ilmaston lämpeneminen, jonka arvioidaan johtuvan ihmisen toiminnasta, uhkaa eläinkuntaa laajalti. Samalla ilmaston lämpeneminen aiheuttaa uhkia myös eri yhteiskunnille, sillä eri valtiot ovat erilaisessa asemassa vastatakseen ilmastonmuutokseen.

Onko maapallolla alkanut ihmisen mukaan nimetty geologinen aikakausi?

Ihmisen vaikutus maapallon ilmakehään, luontoon sekä valtameriin on niin mittavaa, että tiedemiehet pohtivat vuonna 2016, että uuden geologisen aikakauden voidaan katsoa alkaneen. Asiaa oli arvioinut tutkijaryhmä kuuden vuoden ajan. Ryhmä edusti kymmentä eri maata ja heidän johtopäätöksensä esitettiin tiedejulkaisussa nimeltä Science. Heidän tekemässään artikkelissa esiteltiin tutkijaryhmän näkemät syyt sille, miksi suunnilleen 12 000 vuotta kestänyt holoseenikausi olisi tullut tiensä päähän. Tämän jälkeen olisi tutkijoiden mukaan siirrytty antroposeenikauteen, jonka etuliite viittaa ihmiseen. Tutkijat kertoivat, että heidän tutkimuksissaan havaitsemat muutokset ovat yhtä isoja kuin ne, joita tapahtui viime jääkauden loppuessa. Muutoksen syynä on ihmisten määrän raju lisääntyminen, laajamittainen teollinen tuotanto sekä myös fossiilisten polttoaineiden käyttö. Ihmisen vaikutus maapallolla on siis niin mittavaa, että sen mukaan ollaan nimeämässä geologista aikakautta.

Toiminnan eri muodot vaikuttavat ja uhkaavat luontoa

Geologiselta kannalta tarkasteltuna merkityksellinen seikka on esimerkiksi muovin mittava vuosittainen tuotanto: sitä tuotetaan peräti noin 300 miljoonaa tonnia. Rakennusprojektit puolestaan vaativat betonia ja nykyisin sen käyttö on niin suurta, että kaikesta tuotetusta betonista peräti yli puolet on tuotettu viimeisen 20 vuoden aikana. Tämä kaikki on johtanut siihen, että luonto on ajettu yhä tukalampaan rakoon. Nykyään ainoastaan alle 25 prosenttia maapallon jäättömästä alueesta on luonnonvaraista. Muutoksen suuruuden havainnollistaa se, että 300 vuotta sitten luku oli peräti 50 prosenttia. Tämän kehityksen seurauksena lajeja kohtaa sukupuutto aikaisempaa useammin. Jotkut tutkijat sanovatkin, että käynnissä on maapallon kuudes iso sukupuuttoaalto. Tämän lisäksi on syytä mainita, että hiilidioksidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä enemmän kuin siirryttäessä holoseenikauteen jääkauden tullessa päätökseensä.

Myös ydinkokeet näkyvät

Tutkimuksessa havaittu mahdollisesti geologisesti tärkein muutos liittyy ydinkokeisiin, joita tehtiin 1950- ja 1960-luvuilla. Näiden kokeiden synnyttämät laskeumat on havaittavissa esimerkiksi kairauksissa, joita tehdään Grönlannin jäätiköllä. Mikäli halutaan määritellä antroposeenin alku tarkasti, ovat nämä laskeumat erittäin potentiaalinen kandidaatti. Englantilaistutkija Colin Waters on kertonut, että antroposeenin alkamisen virallinen määrittäminen auttaisi ihmiskuntaa tajuamaan, miten isossa määrin se on muuttamassa koko maapalloa. Hän huomauttaa, että meneillään oleva ilmastokeskustelu on ainoastaan yksi osa koko maapallon muutoksessa. On syytä mainita, että on myös tutkijoita, jotka vastustavat antroposeenin alkamisen virallista julistusta. Yksi heistä on Cambridgen yliopiston professori Phil Gibbard. Hänen näkemyksensä mukaan on vielä liian aikaista julistaa uuden geologisen aikakauden alkua. Hän myös huomauttaa, että mikäli antroposeenin määritellään alkaneen 1950-luvulla, hän olisi holoseeniajalta, koska syntyi vuonna 1949.

Ihmisen moninaiset vaikutukset

Ihmiskunnan epäsuoria vaikutuksia maapallon järjestelmiin on ainakin kolme. Niitä ovat ihmisten määrä, teknologian määrä sekä myös varakkuuden taso. Ihmisten määrän vaikutus on monelle tuttu ja se on looginen: isompi määrä ihmisiä tarvitsee enemmän resursseja. Väkiluku ei kuitenkaan ole olennaisin tekijä, vaan sitä merkittävämpää on kehittyneiden maiden asukkaiden kyky käyttää isoja määriä energiaa ja materiaaleja. Asiaa havainnollistaa se, että keskimäärin kehittyneen maan kansalainen käyttää melkeinpä mitä vaan hyödykettä kaksi kertaa enemmän kuin kehittyvän maan keskiverto asukas. Monissa hyödykkeissä ero on peräti kymmenkertainen. Järjestelmän näkökulmasta katsottuna ihminen vaikuttaa mm. veden kiertokulkuun maapallon eri järjestelmien välillä. Vaikutus ulottuu myös hiilen kiertokulkuun kun ihminen ottaa hiilidioksidia maan fossiilivarannoista ja tämän jälkeen päästää sen ilmakehään. Ihmisellä on vaikutusta myös typen, fosforin ja rikin kiertoon maapallolla.

Leave a Comment